Ortodoksit elvyttivät praasniekkaperinteen

Seija Lipsanen

Mikkelin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Johannes Hätinen toivoo mikkeliläisten rohkeasti tulevan tutustumaan ortodoksisen seurakunnan toimintaan. Kuva: Seija Lipsanen

Mikkelin Ylienkeli Mikaelin kirkon muistopäivä kokoaa seurakunnan yhteiseen juhlaan. Ovet ovat avoinna myös muihin uskontokuntiin kuuluville. He voivat tulla tutustumaan ortodoksiseen seurakuntaan ja sen jumalanpalveluksiin.

Mikkelin ortodoksinen seurakunta päätti juhlia kunnolla, kun ylienkeli Mikaelin kirkon praasniekka sattui viikonlopuksi.

– Praasniekkaa vietetään sen pyhän muistopäivänä, jolle kirkko on pyhitetty. Mikkelin ortodoksinen kirkko on pyhitetty ylienkeli Mikaelille. Hänen muistopäivänsä on 8. marraskuuta, selvittää ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Johannes Hätinen.

Nykyisen rajan takana, Karjalassa, asuessaan Suomen ortodokseilla oli elävä praasniekkaperintö. Jokaisessa kirkossa ja tsasounassa oli oma praasniekkansa, joka kokosi seurakuntalaiset yhteiseen temppelijuhlaan. Evakkoon lähtiessä perinne katkesi. Sen elvyttivät uudelleen ilomantsilaiset. Ensimmäiset sodan jälkeiset praasniekat pidettiin Ilomantsin Hattuvaarassa 1957.

Myös Neuvostoliitossa praasniekkaperinne koki kovia. Kirkkoja hävitettiin ja muutettiin kulttuuritaloiksi. Praasniekkojen tilalle tulivat kommunistiset juhlat.

Ikoninmaalausta ja jumalanpalveluksia

Mikkelin ortodoksisen kirkon, Ylienkeli Mikaelin kirkon, praasniekkana ortodoksit kutsuvat mikkeliläisiä tutustumaan seurakuntaan ja ortodoksisiin jumalanpalveluksiin. Ovet aukeavat jo praasniekan aattona, lauantaina, päivällä. Seurakunnan ikonipiiriläiset kokoontuvat harrastuksensa pariin seurakuntataloon opettajansa Ritva Heikkilän johdolla kello 10–15 väliseksi ajaksi. Heidän työtään voi tulla seuraamaan sinne ja tekemään kysymyksiä ikonimaalauksesta sekä ikonien ja niiden värien merkityksestä.

– Ikonimaalaus on meillä suosittu harrastus ja ryhmä hyvätasoinen. Seurakunnan piirinä ryhmällä käynnistyy ensi vuonna kahdeksas toimintavuosi, kertoo Hätinen.

Seurakunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Pyykkönen lisää, että piirissä käy myös luterilaisia. Se on toiminut Mikkelissä ennen seurakunnan piirin aloittamista Mikkelin kansalaisopiston piirinä. Siellä ikonimaalauspiiri toimii edelleen ja Heikkilä opettaa myös heitä.

Lauantaina kello 18 alkaa kirkollinen vuorokausi ja ortodoksisessa kirkossa pidetään vigilia. Palveluksessa laulaa Ilomantsin kuoro. Se on ilomantsilaisten ympärille syntynyt kuoro, jota johtaa kanttori Maria Verikov.

Kuoro laulaa myös sunnuntain liturgian palveluksessa sunnuntaina sekä pitää oman konsertin kirkossa sunnuntaina kello 14.

Sunnuntaina praasniekka alkaa kello 10 pienellä vedenpyhityksellä ja sen jälkeen toimitettavalla liturgialla.

– Vedenpyhitys on mielenkiintoinen kirkollinen toimitus. Suuri vedenpyhitys toimitetaan kerran vuodessa, 6. tammikuuta, Teofanian juhlassa. Pieni vedenpyhitys voidaan toimittaa useammin, kuten kirkon praasniekassa tai vaikkapa kasteen ja kodin siunaamisen yhteydessä, Hätinen kertoo.

Pyhitettyä vettä ortodoksit pitävät suuressa arvossa. Sillä vihmotaan seurakuntalaiset, ja sitä laitetaan pisara ehtoollisleipätaikinaan.

– Pyhitetylle vedelle ei ole vielä löytynyt samanlaisia käyttömuotoja kuin Karjalassa. Siellä pyhitettyä vettä otettiin pulloihin ja vietiin koteihin. Sillä pyhitettiin kodit ja karja ja sitä myös saatettiin juoda.

Isolla alueella toimiva seurakunta

Mikkelin ortodoksinen seurakunta aloitti toimintansa 1950. Seurakunta toimii 14 kunnan alueella Mikkelin ja Pieksämäen seudulla, sillä on kaksi kirkkoa (Mikkeli ja Pieksämäki) ja kolme tsasounaa. Seurakunnan kirkkoherrana on toiminut Johannes Hätinen vuodesta 2005. Kanttori Pekka Hirvonen on juuri jäämässä eläkkeelle. Seurakuntaan kuuluu nykyisin runsaat 1 000 jäsentä.

Ovet ovat avoinna Mikkelin ortodoksisessa seurakunnassa 7. – 8.11. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuksiin.

– Jos epäilyttää, miten kirkossa pitää toimia, niin voi katsoa ensin, mitä muut tekevät. Jos väsyttää, saa myös istua. Ainoastaan ehtoolliselle eivät voi osallistua kuin ortodoksit, neuvoo Hannu Pyykkönen.

VIIKKOSET. 4.11.2009